Olen itse odotellut kirjoitus suonen puhkeamista jo jonkun aikaa, muutaman kerran on tullut mieleen kirjoittaa tänne jotain, mutta en sitten ole saanut sitä kirjoitettua. Nyt on kesälomani viimeisiä päiviä menossa, vauva on syntynyt ja ollut tässä tälläinen vauvarikas kesäloma/isyysvapaa. Yhteensä 7 viikkoa olen ollut perheen kanssa nyt. Aika on työn taas ja tavallaan aika haikein mielin jätän kotini kun tuo vauva on nyt alkanut hymyilemään ja tunnistamaan isin kasvot ja muuta suloista ääntelyä alkaa kuulumaan hänen suusta. En enää näe häntä samalla tavalla, kun olen töissä päivisin ja illemmalla kun tulen kotiin, olen paljon väsyneempi. Minun kahden muun lapseni kanssa sitten myös yhdessä vietetty aika vähenee. En pääse samalla tavalla viettämään heidänkään kanssa aikaa. Minusta vähän harmi ja surullista, mutta jätän heidät Herran haltuun ja loistavan äidin helmaan. Uskon, että kaikella on aikansa, niin myös tälläkin on aikansa.
Uskon myös sen, että pian alkaa myös tekstien määrä lisääntyä tänne, Herra oli tänään väkevästi mukana Burn24-7 tapahtumassa, missä olin järjestämässä porukalle tilat käyttöön. Herra totisesti oli läsnä ja sen vain voin sanoa, että kyllä ylistäminen ja palvominen vapaasti, ilman mitään rajoja, aikoja, tapoja, kaavoja on niin sitä mitä jokainen Kristitty tarvitsee. Meidät on luotu Jumalan läheiseen suhteeseen. Se on meidän tarkoituksemme. Elämme Häntä varten, ja Jumala haluaa kuulla sinun rakkautesi ja ylistyksesi Hänen puoleensa. Vuodata sydämmestäsi se mitä haluat Hänelle kertoa, tee se sillä tavalla mikä sinulle on hyvä tapa. Kasva siinä, mene syvemmälle Hänen tuntemiseen. Suosittelen kokeilemaan. Etsikää Häntä, niin te löydätte Hänet.
