Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. Ps. 127:3
Meille tulee piakkoin lisää näitä pieniä, kun minun kolmas lapseni syntyy lähipäivinä. Olen ollut hyvin innokkaana ja odottanut häntä todella paljon syntyväksi. Ihanaa huomata itsessäni tämä into ja odotuksen jännitys, kun uusi ihminen tulee taas maailmaan. Herra on todella siunannut minua lapsilla ja olen todella kiitollinen jokaisesta heistä.
Se mikä ehkä kaikkein parhainta heissä kuitenkin on ollut, on se että Jumala selvästi on nostanut kipuja ja haavoja pintaan näiden omien lapsieni kautta, ja olen saanut huomata, että Jumala parantaa tällä tavoin oman lapsuuteni puuteita ja haavoja, mitä olen saanut kärsiä pienenä. Minulla ei ole ollut mitenkään rakastava perheyhteys, tai läsnäolevat vanhemmat omassa elämässäni, tätä olen joutunut huomaamaan ja todennut kun olen alkanut oppimaan ja näkemään mitä todellinen rakkaus on. Se on todella 1.kor.13. luvun mukainen.
Välillä on kauheaa tuntea kipua ja vihaa omia lapsia kohtaan, mutta kun tietää sen minkä takia niitä käy läpi, ymmärtää sen, että niiden täytyy nousta. Jos ne eivät tulisi nyt, niin ne jäisivät minun sisälleni. Jumala käyttää lapsiani parantamaan omia rakkauden puutteitani. Vihaa nousee varmasti siksi, että en ole saanut osoittaa mieltäni koskaan ja minun kapinani nujerrettiin jo pienenä. Meillä ei tunteita osoitettu, eikä niistä puhuttu. Niitä ei yksinkertaisesti saanut olla. Se oli kauheaa, mutta nyt on todella ihana huomata omista lapsistani tämä terve piirre, että he saavat osoittaa omia tunteitaan vapaasti ja olla omia persooniaan. Jumala tekee hyvää työtä heissä. Kiitos Jumalalle siitä, että Hänen tiensä ovat paljon paremmat kuin meidän tiemme.
Muistan sen, kun Olivia minun vanhin lapseni syntyi, olin aivan käsittämättömän kipeä sisältäni. En pystynyt edes alussa olemaan yksin samassa huoneessa hänen kanssaan, kun minua niin sattui sisältäni. Tuntui samalta kuin suolaa olisi hierottu haavoihini, se oli aivan yhtä kärsimystä. Joonatan, minun toisen lapseni kohdalla tilanne oli myös sama, mutta hiukan lievempänä. Ajan mittaan tilanne on parantunut paremmaksi kokoajan, ja nykyään pystyn jo pitempiäkin aikoja viettämään heidän kanssa aikaa. Se on myös parantumis-prosessi jossa Jumala hoitaa minua. Mutta ihanaa todella se on, kun tämä oma vielä syntymätön lapseni on kohta täällä, sylissäni, ihan lähellä minua. Odotan innolla todella sitä ja huomaan, että Jumalan hoidossa ja Häntä seuraten, kaikki muu siinä ohessa annetaan...
