Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Joh. 15:5

torstai 20. toukokuuta 2010

Parannuksen teko

Olen huomannut, että me voimme todella tehdä niin, että sanomme tekevämme parannuksen, mutta emme tee yhtään mitään sitten kun kaikki pahamieli ja olo on mennyt ohi, ikäänkuin mitään parannusta ei tarvitsisikaan tehdä. Eikö tästä kirjoiteta jo raamatussa? Israel teki syntiä ja katui sitä pahaa mitä olivat tehneet ja sitten heti pian pölyn laskeuduttua taas uudelleen tekevät pahaa.

Eli on siis olemassa parannusta, joka on vain meidän huulillamme ja mielessämme, mutta se ei ole mennyt meidän sydämeemme. Voit sanoa montakin sanaa, että pääset eroon Jumalan otteesta ja Hänen sanansa tuimuudesta, mutta sinun tulee tehdä parannus sydämen tasolla, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi. (Room.10:10)

Älä siis tee niin typerästi, kun Jumala ottaa sinut kiinni jostakin asiasta, että sanot tekeväsi parannuksen, mutta oikeasti et edes aio tehdä sitä. Älä paaduta itseäsi tälläisellä hirveällä tavalla. "Hakkaa se poikki, revi se irti, heitä se pois" Onko nuo Jeesuksen sanat jotenkin epäselvät? Älä jätä prosessia kesken. Vie se loppuun asti, hakkaa se maahan, poista se, hävitä se, tuhoa se. Puhun nyt siis rikkomuksesta, synnistä elämässäsi. Siksi kaikki ne asiat jotka Israelilaisille tapahtui raamatussa ovat esimerkkeinä meille, ettemme tekisi niinkuin he tekivät. Älä jätä kesken taistelua syntiä vastaan vaan vie se loppuun. Se on veristä taistelua.

Älä jätä sitä huomiseen, sillä huomenna tuudittaudut uuteen armoon ja uuteen päivään ja uuteen hetkeen, ja kuvittelet mielessäsi, että ei Jumala tee mitään. Hän ei silti unohda, vaan kun pyydät syntejäsi anteeksi, hylkää ne myös. Revi se pois, hakkaa se pois, heitä se pois!

Mutta jos ette karkoita maan asukkaita tieltänne, niin ne, jotka te heistä jätätte jäljelle, tulevat teille okaiksi silmiinne ja tutkaimiksi kylkiinne, ja he ahdistavat teitä siinä maassa, jossa te asutte. 4.Moos. 33:55

Te olette Pyhä maa, pyhitetty, Jumalan maa. (ihminen on otettu maasta, tiedättehän?) Joten, se että tämä luvattu maa valloitetaan Jumalalle, se tarkoittaa, että Jumala saa täydellisen vallan sinussa. Tämähän on vertauskuvallista ja tarkoittaa sitä synnin taistelua joka meissä on. Meidän taistelumme ovat näitä asioita vastaan meidän tässä syntisessä lihassa vielä jäljellä olevia vihollisen pesäkkeitä vastaan. Älä siis jätä niistä mitään jäljelle! Kun Jumala käskee tuhoamaan jonkin asian elämästäsi (herättämällä synnintunnon), niin älä jätä sitä tekemättä, älä jätä puolitiehen sitä. Vie se kokonaan loppuun.

1 kommentti:

  1. Kiitos Jumalalle tästä kirjoituksesta. Aina yhtä ajankohtainen kristityn elämässä. Ja jos ei ole, niin kannattaisi vakavissaan tarkistaa suuntaansa.

    Kaikkein hankalinta ainakin omassa elämässä tuntuu olevan, että kun liha ei ole vielä lunastetussa tilassa. Hengellä tulee kuitenkin lannistaa lihan teot ja se(kään) ei ole mikään kehoitus (Room. 8:13).

    VastaaPoista