Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Joh. 15:5

torstai 20. toukokuuta 2010

Parannuksen teko

Olen huomannut, että me voimme todella tehdä niin, että sanomme tekevämme parannuksen, mutta emme tee yhtään mitään sitten kun kaikki pahamieli ja olo on mennyt ohi, ikäänkuin mitään parannusta ei tarvitsisikaan tehdä. Eikö tästä kirjoiteta jo raamatussa? Israel teki syntiä ja katui sitä pahaa mitä olivat tehneet ja sitten heti pian pölyn laskeuduttua taas uudelleen tekevät pahaa.

Eli on siis olemassa parannusta, joka on vain meidän huulillamme ja mielessämme, mutta se ei ole mennyt meidän sydämeemme. Voit sanoa montakin sanaa, että pääset eroon Jumalan otteesta ja Hänen sanansa tuimuudesta, mutta sinun tulee tehdä parannus sydämen tasolla, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi. (Room.10:10)

Älä siis tee niin typerästi, kun Jumala ottaa sinut kiinni jostakin asiasta, että sanot tekeväsi parannuksen, mutta oikeasti et edes aio tehdä sitä. Älä paaduta itseäsi tälläisellä hirveällä tavalla. "Hakkaa se poikki, revi se irti, heitä se pois" Onko nuo Jeesuksen sanat jotenkin epäselvät? Älä jätä prosessia kesken. Vie se loppuun asti, hakkaa se maahan, poista se, hävitä se, tuhoa se. Puhun nyt siis rikkomuksesta, synnistä elämässäsi. Siksi kaikki ne asiat jotka Israelilaisille tapahtui raamatussa ovat esimerkkeinä meille, ettemme tekisi niinkuin he tekivät. Älä jätä kesken taistelua syntiä vastaan vaan vie se loppuun. Se on veristä taistelua.

Älä jätä sitä huomiseen, sillä huomenna tuudittaudut uuteen armoon ja uuteen päivään ja uuteen hetkeen, ja kuvittelet mielessäsi, että ei Jumala tee mitään. Hän ei silti unohda, vaan kun pyydät syntejäsi anteeksi, hylkää ne myös. Revi se pois, hakkaa se pois, heitä se pois!

Mutta jos ette karkoita maan asukkaita tieltänne, niin ne, jotka te heistä jätätte jäljelle, tulevat teille okaiksi silmiinne ja tutkaimiksi kylkiinne, ja he ahdistavat teitä siinä maassa, jossa te asutte. 4.Moos. 33:55

Te olette Pyhä maa, pyhitetty, Jumalan maa. (ihminen on otettu maasta, tiedättehän?) Joten, se että tämä luvattu maa valloitetaan Jumalalle, se tarkoittaa, että Jumala saa täydellisen vallan sinussa. Tämähän on vertauskuvallista ja tarkoittaa sitä synnin taistelua joka meissä on. Meidän taistelumme ovat näitä asioita vastaan meidän tässä syntisessä lihassa vielä jäljellä olevia vihollisen pesäkkeitä vastaan. Älä siis jätä niistä mitään jäljelle! Kun Jumala käskee tuhoamaan jonkin asian elämästäsi (herättämällä synnintunnon), niin älä jätä sitä tekemättä, älä jätä puolitiehen sitä. Vie se kokonaan loppuun.

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Hengellinen harjoitus

Meidän tulisi oikeasti käyttää sitä armonlahjaa/lahjoja joita Jumala on meille antanut. Meidän tulisi virittää ne jopa palaviksi Hänen käyttöönsä. Kuinka tämä on mahdollista? No ainakaan se ei toteudu, jos istumme toisiamme niskaan katsoen seurakuntarakennuksen penkeissä. Meidän tulee istua kasvotusten ja mielummin pienemmissä ryhmissä. Meillä tulee olla muita huoneita myös, joiss voimme syödä ja juoda Hengellisestä lähteestä. Vaikea on kohdata ihmisiä, jos me vain toisiamme niskoihimme katsomme ja ehkä joskus tervehdimme ohimennen tai jäämme juttelemaan muutamaksi minuutiksi kanssa veljiemme ja sisariemme kanssa. Meidät on kutsuttu vaeltamaan keskinäisessä rakkaudessa. Kuinka tämä voi toteutua, jos me emme edes vietä aikaa yhdessä pitempään kuin sen pakollisen 2h-3h viikossa?

Meille on annettu uskomattoman paljon voimavaroja, lahjoja, Jumalan sanaa, rakkautta, kunhan vain otamme sen käyttöön. Minulla on ehdotus. Ota joukko ihmisiä, jotka ovat Kristittyjä ja vaeltavat Herran tahdossa ja haluavat oppia tuntemaan Herraa Kristusta enemmän. Kokoontukaa kodeissa, pienissä ryhmissä ja lukekaa yhdessä Jumalan raamattua, keskustelkaa siitä. Rukoilkaa yhdessä ja etsikää tällä tavalla Herraa yhdessä. Olen aivan sata varma, että alatte rakentua keskinäisessä rakkaudessa, alatte ikävöidä toistenne näkemistä, ja haluatte viettää aikaa yhdessä. Vaeltakaa tässä pitempi tovi, niin huomaatte kyllä, että alatte kasvaa Herran tuntemisessa. Kristus on teidän keskellänne, kun teitä on läsnä kaksi tai kolme (tai vähän enemmän). Älkää lannistuko, vaan olkaa turvallisella mielellä. Kenenkään ei tarvitse olla mikään pappi tai seurakunnan työntekijä, että voi lukea raamattua ja keskustella siitä. Jakakaa kokemuksia Herrasta yhdessä. Luottakaa Pyhään Henkeen, Hän auttaa teidän heikkouttanne, kun ette tiedä mitä tehdä. Hän on meidän puolustajamme.

Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan. Luuk.12:32

Siitä syystä minä sinua muistutan virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on minun kätteni päällepanemisen kautta. 2.Tim.1:6

Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti. 1.Kor.14:12

Luuk.19:12-26 Leivisköistä ja niiden käytöstä

Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa. 1.Kor. 14:1

Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1.Joh.4:8

Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus. Joh. 13:35

Luuk.14:25-35 Opetuslapseuden ehdot


Noniin, ja sitten harjoittelemaan siitä!

maanantai 10. toukokuuta 2010

Hengellinen vanhemmuus

Olen miettinyt viime päivinä sellaista asiaa, että miten tärkeä on se, että olemme omille hengellisille vanhemmillemme alamaisia. Meillä on myös hengellisiä vanhempia. Itse pohdin keitä nämä hengelliset vanhempani ovat ja todennut, että jos rikon näitä vanhempia vastaan, minulle tulee sellainen olo, että ikäänkuin olen tehnyt jotain omin päin, enkä siis ole varmalla pohjalla, olen siis kapinoinut esivaltaa vastaan. Vanhemmat ovat ensimmäinen esivalta, mikä oikeastaan on koskaan asetettu. Vanhemmat ovat lapsien kasvattajia, ohjeistajia ja neuvojia. He varustavat lapset tulevaisuuteen. Ilman näitä vanhempia, eivät lapset ikinä kasva terveiksi aikuisiksi. Siksi hengellinen vanhemmuus vasta tärkeä onkin, kun puhutaan henngellisestä kasvusta.

Ef.6:1-3 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus- "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Kol. 3:20 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa.

Se, että on vanhempia, on todella hyvä asia. Jokaisella hengellisellä ihmisellä on hengellinen vanhempi, et ehkä ole tiennyt sitä, tai et ole vielä oppinut tuntemaan häntä/heitä, mutta Jumala asettaa niitä ihmisten elämiin. Yleensä se on se, jota vastaan rikkominen, tai hänen neuvojensa kuuntelematta jättämänen saa sinut aralle tunnolle tai saa sinut miettimään, onko tämä nyt Herrasta mitä teen. Tai jos ei ole saanut sinulle sitä aikaan, niin olet joko hylännyt nämä hengelliset vanhempasi oman uppiniskaisuutesi tähden ja lähtenyt etsimään omaan onneasi. Huomaat, että kaikki ei olekkaan mennyt niinkuin luulit ja ihmettelet, miksi ei onnistu mikään... palaa takaisin. Nöyrry sen aukkoriteetin alle, jonka Jumala on sinulle asettanut. Minulla, sinulla, meillä jokaisella Kristityllä on hengellisiä vanhempia, mutta se ei ole mitä ihmissilmissä näyttää sopivimmalta, vaan se voi olla hyvinkin eri-ihminen kuin me itse oletamme.
Jos olette hukanneet omat hengelliset vanhempanne, etsikää ne. Jumala on ne asettaneet teidän elämäänne. Ne eivät ole mitenkään salassa, Jumala kyllä ilmoittaa teille keitä ne ovat. Kiitos Jumalan, että ei ole ketään ilman vanhempia.

Niinkuin on luonnollisen lapsen syntymä, niin on myös hengellisen lapsen syntymä. Niinkuin on luonnollisen lapsen vanhempia, niin on myös hengellisen lapsen vanhempia. Näyttää myös siltä, että Jumala voi antaa ihmiselle montakin hengellistä lasta kasvatettavaksi. Jumalalle on kaikki mahdollista.